Sosiaalinen media toi kissanpennut terroristien propagandaan

KARLA KEMPAS

Mustiin pukeutunut mies tarjoilee kirjavalle kissalle kahvipannusta maitoa. Samassa valokuvassa matolla löhöää mies, jonka sylissä lepää ase. Tällaista on terroristien propaganda 2010-luvulla.

Kuten kaikki muukin viestintä myös propaganda on muuttunut huimasti vuosisadan vaihteen jälkeen. Pönötysvideot eivät enää vaikuta nuoriin kuten ennen. Jopa terroristien pitää olla somessa.

Terroristijärjestö Isisiä voi hyvällä perusteella kutsua nykyajan tunnetuimmaksi terroristibrändiksi. Järjestö tunnetaan joukkomurhistaan, teloitusvideoistaan ja maailmanlopun ideologiastaan. Isis on alkutaipaleestaan asti hyödyntänyt sosiaalista mediaa. Kun Isis-taistelijat aloittivat hyökkäykset, alkoi samalla Twitterissä propaganda-kampanja #AllEyesonISIS. 

Isisin propaganda tuntuu purevan. Ainakin The Soufan Groupin raportin mukaan ulkomaalaisia on matkustanut äärijärjestöjen riveihin Syyriaan ja Irakiin 27 00031 000. Määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2014. Myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyt terrori-iskut ovat usein Isisin ihailijoiden käsialaa.

 

ISIS ON vastannut median muutokseen ammattimaisesti tuotettujen videoiden ja Twitter-propagandan lisäksi emojeilla ja meemeillä. Jopa suklainen pähkinälevite Nutella on yhdistetty Isisiin.

Buzzfeedin ja muiden viraalisivustojen tapaan myös Isis on tajunnut, että kissat ovat internetin klikkikeisareita. Isisin kissoille on jopa perustettu omia someprofiileja. Twitterissä ja Instagramissa “jihad-kissat” kiehnäävät konetuliaseiden ympärillä ja ovat Isis-taistelijoiden paijattavina.

Kissapropaganda on suunnattu erityisesti länsikulttuurissa kasvaneille, ja juuri siksi se on herättänyt huomiota länsimediassa.

KISSOJEN valokuvaaminen voi vaikuttaa naurettavalta tavalta rekrytoida uusia taistelijoita sodan runtelemaan Syyriaan. Jopa Isisin omat kannattajat ovat vitsailleet CNN-televisioyhtiön kustannuksella, koska se nosti Nutellan ja kissameemit uutislähetykseensä.

Ei olisi silti ensimmäinen kerta, kun huvittava sisältö tehoaisi yleisöön.

Tietokirjailijat Katleena Kortesuo ja Olli-Pekka Vainio kuvaavat kirjassaan Diktaattorin käsikirja, miten Yhdysvalloissa testattiin toisen maailmansodan aikana kampanjavideoiden vaikutuksia ihmisten asenteisiin. Testiryhmä, joka katseli maanpuolustusta ihannoivia videoita, piti niitä huvittavina ja tunnisti ne propagandaksi. Siitä huolimatta yhdeksän viikon jälkeen videoille altistunut ryhmä suhtautui sotaretkeen toista testiryhmää myönteisemmin.

Isis tavoittelee samanlaista vaikutusta, eli myönteisiä mielikuvia ja pysyvää muistijälkeä. Ja kukapa meistä ei pitäisi edes yhdestä näistä kolmesta: meemeistä, kissoista tai Nutellasta.

Lisälukemista:

Popular Science: Terror on Twitter – How ISIS is taking war to social media

The Economist: Unfriended – There are signs that Islamic State’s propaganda machine is losing its edge

Yritä ymmärtää terroristia

KARLA KEMPAS

Terroristit on helppo lokeroida sekopäiksi, jotka tappavat silmiä räpäyttämättä ja seurauksista välittämättä. Onhan terrorismi väkivaltaa, jonka tarkoitus on vaikuttaa päätöksentekoon pelon avulla. Terroritekojen taustalla on silti ihmisiä, ja ihmisten tekoihin voi vaikuttaa.

 

Sanojen ‘ymmärrys’ ja ‘terrorismi’ sovittaminen samaan lauseeseen tuntuu monella tavalla väärältä. Ihmisoikeusloukkaukset maalaavat terroristeista epäinhimillisen, paholaismaisen kuvan. Kansainvälinen rauhan ja turvallisuuden yhteistyöjärjestö Yhdistyneet kansakunnat tuomitsee terrorismin kaikissa muodoissaan. Järjestön mukaan mikään ei oikeuta terrorismia.

Tuomitseminen ei silti tarkoita, etteivätkö terrorismin vastustajat voisi ymmärtää terrorismia ilmiönä. Siitä voi olla jopa hyötyä. Aiheeseen perehtyneet psykologit ovat uskoneet jo vuosien ajan, että terroristien tavoitteiden ymmärrys voi auttaa estämään tulevia terroritekoja.

 

POMMEJA rauhanmarssilla Turkissa. Kalashnikoveja Tunisian aurinkorannalla. YouTube-videoita panttivankien murhista.

Terrorismi on vain kiihtynyt vuoden 2001 kaksoistorni-iskujen jälkeen. Yhdysvaltojen sota terrorismia vastaan ei ole lopettanut eikä edes vähentänyt terroria.

Vielä 1960-luvulla tutkijat uskoivat, että terroristiksi päätyvät ihmiset ovat mieleltään poikkeavia tai suurten vastoinkäymisten traumatisoimia. Vaikka tiedepiireissä tiedetään nykyään paremmin, sama ajatus vetoaa arkijärkeen, kun uutisissa kerrotaan mestauksista ja elävältäpolttamisista.

Kuka tervejärkinen muka pystyisi näihin tekoihin?

Ikävä kyllä, tietyissä olosuhteissa, aika moni.

Terroristien moraalia tutkinut sosiaalipsykologi Albert Bandura kertoo, että ”tavalliset ja kunnolliset” ihmiset ovat vastuussa suuresta osasta vuosisatojen aikana tehdyistä hirmuteoista.

Tarkoitus on pyhittänyt keinot, kun ihmiset ovat saaneet aikaan holokaustin ja kansanmurhia. Terroristit eivät ole poikkeus. Tarkoitukseksi on kelvannut ideologia, uskonto tai aate. Ihmiset ovat oikeuttaneet tekonsa joko siirtämällä vastuun johtajille tai ajattelemalla vastapuolen olevan äärimmäinen vihollinen, jolla ei ole edes ihmisarvoa.

Samalla tavalla työmies muuttuu kylmäpäiseksi sotilaaksi sodissa, joista olemme lukeneet historian tunneilla.

”Mie en tiiä. Mie en oo ampunt ko vihollissii”, vastaa alikersantti Rokka Tuntemattomassa sotilaassa, kun sotamies Hauhia kysyy, miltä tuntuu ampua ihmistä.

 

TIEDEYHTEISÖSSÄ on ajateltu jo yli 30 vuoden ajan, että terrorismia syntyy historiallisten, taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden pettäessä. Rikkinäinen yhteiskunta, jonka kansalaiset eivät koe voivansa vaikuttaa päätöksentekoon, on altis radikaalien ryhmien muodostumiselle.

Köyhyys ja epäoikeudenmukainen hallinto ovat historiallisesti olleet polttoainetta terrorin liekeissä.

Italialainen Punainen prikaati syntyi pitkälti, koska opiskelijat turhautuivat hallinnon korruptioon. Irlannissa taas Väliaikainen Irlannin tasavaltalaisarmeija yritti väkivalloin irrottaa Pohjois-Irlannin Isosta-Britanniasta.

Syyrian tunnetuin terroristiryhmä ISIS muistetaan erityisesti sen värväämistä länsimaalaisista taistelijoista, jotka ovat innoittuneet järjestön ankarasta islamin tulkinnasta. Kun puhumme lännestä värvätyistä, unohdamme usein syyrialaiset. Äärijärjestön ideologia ei ole ainoa syy liittyä ISIS-joukkoihin. Syyrialaisista järjestöön liittyneistä osa on ajautunut terroristijärjestöjen palkkalistoille elättääkseen perheensä sisällissodan runtelemassa maassa, osa taas voidakseen taistella maan nykyistä hallitsijaa Bashar al-Assadia vastaan.

Syitä on myös muita. Esimerkiksi seikkailunhalu ja yhteisön kaipuu voivat houkutella järjestöjen riveihin. Yhteisön voima voi saada terroristin jäämään vielä silloin, kun ideologia ei enää vaikuta.

Psykologi John Horgan haastatteli noin 60 entistä terroristia tutkimustaan varten ja totesi, että terroristin omat teot ja sanomiset liimaavat hänet järjestöön. Kun omatunnolla on hengen tai vapauden riisto, raja on ylitetty. Tuntuu siltä, ettei paluuta normaaliin yhteisöön enää ole. Vain aseveljet ymmärtävät rikosten taakan. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että radikalisoitumiseen puututaan ennen kuin teot ovat anteeksiantamattomia.

 

MAAILMASSA on lukuisia nuoria, jotka ovat vaarassa päätyä terrorin välineiksi. Ymmärrys radikalisoitumisen syistä auttaa kansainvälistä yhteisöä keksimään, miten estämme niitä nuoria ikinä joutumasta järjestöjen kynsiin.

Psykologit ovat havainneet, että orastavia terroristeja ajaa kohti radikalisoitumista pelko oman kulttuurin tuhoutumisesta, me ja ne -vastakkainasettelu ja harhakuvat siitä, että terroristin elämä olisi kuin toimintaelokuvasta.

Näille käsityksille voi tehdä jotain esimerkiksi kaikkien tasavertaista ihmisarvoa korostamalla ja ristiriitaisia käsityksiä terroristin elämästä korjaaamalla. Saudi-Arabiassa on etsitty radikalisoitumisvaarassa olevia nuoria esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Tutkimusryhmä oikaisi nuorten vääristyneitä ajatuksia islamista, ennen kuin nuoret olivat ylittäneet rajan, jonka jälkeen paluu on vaikeaa.

Saudeissa on saatu hyviä tuloksia myös muista radikalisoitumisen purkamisen ohjelmista.

Ymmärtäminen on oikeastaan aika voimakas ase.

 

Lähteinä:

American Psycological Association: Understanding Terrorism

The Terrorism Reader, toimittanut David J. Whittaker