”Täydellinen ADHD-tapaus” – EU:ssa odotetaan selkeyttä Trumpin puheisiin

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen poistui europarlamentin täysistunnosta keskiviikkona. Kuva: Veera Tegelberg

AJANKOHTAISTA
VEERA TEGELBERG

Yhdysvaltojen presidentiksi nousee tänään mies, jonka Eurooppa-linja herättää huolta. EU:ssa toistetaan nyt mantraa siitä, miten Euroopan tulevaisuus on sen omissa käsissä.

 

Donald Trumpin lähestyvä virkavalan vannominen kehysti kuluvalla viikolla europarlamentin vuoden ensimmäistä täysistuntoa Ranskan Strasbourgissa. Trumpin valintaa on ehditty sulatella Euroopassa yli kahden kuukauden ajan. Ensijärkytys on hälventynyt, mutta tilalle on tullut epävarmuutta. Kuluneet kuukauden ovat jättäneet jälkeensä valtavan joukon vailla vastausta olevia kysymyksiä.

Päättäjät niin parlamentissa, komissiossa kuin Eurooppa-neuvostossa ovat joutuneet tulkitsemaan Trumpin toinen toistaan ristiriitaisempia lausuntoja. Käsitystä siitä, millaista Yhdysvaltain ja EU:n yhteistyö seuraavien neljän vuoden ajan on, on yritetty haroa kasaan twiittien ja lehtitekstien perusteella.

Päätelmiä tulevasta on vedetty myös siitä, että Trump on tavannut ensimmäisten joukossa Euroopan EU-skeptistä kärkeä, kuten Nigel Faragen. Myös Ranskan Marine Le Pen nähtiin Trump Towerissa viikko sitten. Trumpin politiikan punaisen langan löytämistä ovat vaikeuttaneet myös tulevan presidentin ministerivalinnat.

EU:ssa huolta kannetaan etenkin siitä, että Trump on antanut ymmärtää pitävänsä brexitiä myönteisenä asiana. Tulevan presidentin edustajat ovat tiedustelleet Yhdysvaltojen nykyisen EU-edustajan Anthony L. Gardnerin mukaan, mitkä EU-jäsenmaat ovat seuraavia lähtijöitä. Toinen suuri huolenaihe on puolustusliitto Naton rooli Euroopassa.

 

EUROOPAN KOMISSION varapuheenjohtaja Jyrki Katainen yritti hälventää Trump-huolta keskiviikkona Strasbourgissa. Katainen muistutti parlamentissa, että Euroopan tulevaisuus on edelleen maanosan omissa käsissä.

Hän kuitenkin totesi unionin olevan uudenlaisessa tilanteessa. Taloudellisen ja poliittisen kriisin lisäksi Eurooppaa koettelee Kataisen mukaan nyt myös geopoliittinen epävakaus: etenkin itä-Euroopassa Trumpin Venäjä-myönteisiä kommentteja seurataan hermostuneina.

Jo marraskuun presidentinvaaleista lähtien EU:n poliittinen johto on kirittänyt keskustelua tiiviimmästä, eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä. Katainen nosti keskiviikkona esiin Trumpin puheet Natosta vanhentuneena toimijana.

Trump on myös korostanut puolustusliiton jäsenten taloudellista vastuuta. Hän on antanut ymmärtää, että mikäli maksut eivät ole kunnossa, apua Yhdysvalloilta ei kannata pitää itsestäänselvyytenä. 

“Vähentyykö artikla 5:n merkitys [velvollisuus puolustaa muita jäsenmaita], ja onko Minskin-sopimus kaupan?” pohti Katainen keskiviikkona.

Graffiti Lontoon kadulla kysyi rehellisyyden perään. Kuva: Oona Lohilahti

 

KYSEENALAISTAJA. Sellaiseksi useat Suomen mepit Trumpia luonnehtivat. Arviot uuden presidentin EU-suhteesta tai muusta ulkopolitiikasta ovat kuitenkin toistaiseksi äärimmäisen varovaisia.

Trumpin valinnan aiheuttamaa huolta ei silti peitellä.

“Meillä on tässä täydellinen esimerkki ADHD-tapauksesta”, totesi liberaalien Nils Torvalds keskiviikkona lehdistötapaamisessa.

“Se tulee tuottamaan myös ADHD-päätöksiä.”

S&D:n Liisa Jaakonsaari pitää Trumpin valintaa saranakohtana EU:n historiassa. Euroopan päätöksentekopöydissä pohditaan, voidaanko Yhdysvalloilta perinteisesti saatuun tukeen enää luottaa yhtä sokeasti kuin vielä Barack Obaman aikana. Liian naiivista luottamuksesta Yhdysvaltojen tukeen puhui viikko sitten myös Saksan liittokansleri Angela Merkel.

“Trump on todennut tavoitteekseen EU:n tuhoamisen. Hän on todellinen tuuliviiri”, toteaa Jaakonsaari.

Kataisen tapaan monet suomalaiset europarlamentin jäsenet korostavat, että EU:n on pidettävä itse puoliaan ja tehtävä itsenäisiä päätöksiä.

“EU:ta rapautetaan sisältä ja ulkoa”, toteaa vihreiden Heidi Hautala ja viittaa euroskeptisyyden nousuun unionin sisällä.

“Kehitystä ei voida katsoa enää sivusta.”

 

PERJANTAIN VIRKAANASTUJAISTEN jälkeen Euroopan isät ja äidit odottavat Trumpilta vastauksia maanosien suhteesta. Rakkauskirjettä tuskin on tulossa, mutta EU:lle riittänee selkeä viesti siitä, millaisena osapuolten liitto jatkuu – ja onko Yhdysvalloilla kenties jo uusi mielitietty kiikarissa.

Viitteitä tulevasta saadaan varmasti perjantain virkaanastujaisten puheesta.

 

Trumpin valatilaisuus alkaa noin kello 17 Suomen aikaa. Näin päivä etenee. 

Strasbourg valmistautuu jouluun – sotilaat partioivat kuusen alla rynnäkkökiväärien kanssa

LINDA LAINE

AJANKOHTAISTA

Terrorisminvastainen poliisiyksikkö pidätti viikko sitten Strasbourgissa neljä miestä, joita epäillään iskun suunnittelusta Ranskaan. Se ei hidastanut kaupungin valmistautumista legendaarisiin joulumarkkinoihin, jotka houkuttavat paikan päälle vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä.

 

Ryhmä sotilaita partioi täysissä varustuksissa Strasbourgin katedraalin kupeessa. Heidän yläpuolellaan virnistävät kultaisista muovipuuhkista muotoillut piparkakku-ukot ja vieressä kohoaa kultaisten nallekarhujen reunustama portti, jonka yläosassa lukee ‘Strasbourg, joulun pääkaupunki’.

Vaikka kaupungissa pidätettyjen miesten on kerrottu suunnitelleen iskuja muun muassa Pariisin Disneylandiin ja Champs-Elysees’n joulutorille Pariisiin, ei Strasbourgiin, joulumielen löytäminen on vaikeaa. Glittereillä, valoilla ja joulupukeilla kuorrutetun ulkokuoren takana on jatkuva pelko väkivallasta.

Viimeksi kaupungin joulumarkkinoita uhattiin tiettävästi vuonna 2000, jolloin neljä Saksassa asunutta algerialaista suunnittelivat räjäyttävänsä pommin uudenvuodenaattona Strasbourgin keskustan kapeilla kujilla. Heidät tuomittiin 10–12 vuodeksi vankeuteen vuonna 2003.

Viime vuonna joulumarkkinoiden turvallisuutta pohdittiin Pariisin iskujen jälkeen pitkään, mutta markkinat päätettiin järjestää tietyin rajoituksin. Osa ohjelmasta kiellettiin lapsilta, raitiovaunujen kulkureitteihin tehtiin muutoksia ja autojen pysäköiminen kaupungin keskustaan kiellettiin. 

Tämän vuoden markkinoiden avajaisia vietettiin viime perjantaina. Nizzan hyökkäyksen jälkeen autoilla ei pääse lähellekään makeisia, koriste-esineitä ja hassuja hattuja myyviä markkinakojuja tai katedraalin viereen pystytettyä karusellia.

 

JOULUPÄÄKAUPUNGIN lisäksi Itä-Ranskassa sijaitseva, väkiluvultaan Espoota vastaava Strasbourg on myös Euroopan parlamentin kotikaupunki. Parlamentin 751 jäsentä sekä lukuisat avustajat ja virkamiehet kokoontuvat kaupunkiin nelipäiväiseen täysistuntoon 12 kertaa vuodessa.

Parlamentti oli parhaillaan koolla kaupungissa, kun terrorismipidätyksistä uutisoitiin. Tieto ei näkynyt EU-linnakkeen käytävillä juuri mitenkään. Ei ihme, sillä Ranskassa on kuluvana vuonna pidätetty yli 400 ihmistä, joita epäillään yhteyksistä terrorismiin. 

Viime viikolla ikonisen Louise Weiss -rakennuksen edessä seisoi jatkuvasti ryhmä aseistautuneita sotilaita, jotka valvoivat parlamentin porteista kulkevia ihmisiä. Tämän jälkeen luvassa oli useita turvatarkastuksia.

Sisällä rakennuksessa aseita ei näkynyt, mutta kulkulupia tarkkailtiin jatkuvasti. Alituiseen vahdittavana olemiseen turtui, kuten kaupungilla näkyviin aseisiinkin.

 

ON SELVÄÄ, että terrorismi on onnistunut ajamaan Ranskan krooniseen pelkotilaan, jossa kuka tahansa voi olla valtion vihollinen.

Maassa on voimassa poikkeustila, joka asetettiin Pariisin iskujen jälkeen, ja jota jatkettiin Nizzan hyökkäyksen takia. Presidentti François Hollande on kertonut, että hallitus pyrkii pitämään poikkeustilan voimassa ensi kevään presidentinvaaleihin asti.

Poikkeustila on antanut poliisille lisää valtuuksia, mutta parhaiten tilanne näkyy Ranskan rajoilla, joilla on otettu käyttöön Schengen-alueen sisäiset rajatarkastukset.

Strasbourgin pienellä lentokentällä on ensin vilautettava passia ja lentolippua, minkä jälkeen aulassa ovat vastassa jälleen kerran aseistetut sotilaat. Monet matkustajat tuntuvat teeskentelevän, että sotilaat ovat ilmaa ja suurin osa kiertää heidät kaukaa.

Kun lentokenttäjuna pysähtyy Strasbourgin päärautatieasemalle ja ihmiset virtaavat ulos rakennuksesta, vastassa on taas lisää rynnäkkökivääreitä.

 

STRASBOURG ON OLLUT unionin koti jo vuosikymmeniä ja joulumarkkinoita kaupungissa on järjestetty aina 1500-luvulta lähtien. Vaikka nyt pidätettyjen henkilöiden kohde oli muualla, ei Strasbourg voi huokaista helpotuksesta.

Isku kaupunkiin olisi hyökkäys myös Euroopan unionia vastaan. Jos isku ajoittuisi jouluun, sitä voitaisiin pitää iskuna myös kristittyjä vastaan, vaikka siinä todennäköisesti menehtyisi myös muiden uskontokuntien edustajia. Joulu on kaikesta kaupallisuudesta ja Strasbourgin tapauksessa rakennusten kylkiin niitatuista pehmoleluista huolimatta kristittyjen juhlapyhä. Sen muuttaminen verilöylyksi ja vuosittaisiksi muistotilaisuuksiksi palvelisi hyvin terroristien tarkoitusperiä.

Iskut suurina juhlapyhinä sopisivat myös kesän jatkumoon: Nizzaan hyökättiin Ranskan kansallispäivänä ja muslimimaihin tehtiin verisiä iskuja ramadanin aikaan.

Viime viikkona uutisoitujen pidätysten jälkeen muun muassa Yhdysvalloissa reagoitiin voimakkaasti Euroopan joulutorien turvallisuustilanteeseen. Kansalaisia kehotettiin noudattamaan terrorismiuhan takia äärimmäistä varovaisuutta, jos he matkustavat Euroopan joulutoreille.

Iskujen mahdollisuus on todellinen, mutta todennäköisyys sellaisessa kuolemiseen häviävän pieni. The Independent julkaisi Nizzan iskujen jälkeen lukuja todennäköisyyksistä. Esimerkiksi ranskalainen kuolee 27 kertaa todennäköisemmin auto-onnettomuudessa kuin terroristi-iskussa. Todennäköisyyksien valossa pukkia uskaltaa lähteä torille halaamaan.


Kuvassa: Strasbourgin markkinat ovat niin kuuluisat, että ne vierailevat ulkomailla. Tänä vuonna ranskalaiskaupungin tunnelmaan päästään Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa. Strasbourgissa talot saavat valo- ja koristekuorrutteen jo marraskuussa. Kuva: Linda Laine

Tiedä ketä pelätä

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vieraili Bataclan teatterilla Pariisin pormestarin Anne Hidalgon kanssa marraskuisen terrori-iskun jälkeen. Kuva: UN Photo

LINDA LAINE

Iskuyritys Thalys-junassa, ihmisen pää seipäässä Saint-Quentin-Fallavierissa, Charlie Hebdo.

Eikä tässä kaikki. Ranskaa on tänä vuonna ravistanut kuusi terrori-iskuksi tai sen yritykseksi luokiteltua hyökkäystä, joiden yhteenlaskettu uhrimäärä lähentelee kahta sataa.

Pariisin kadut eivät perjantaina juurikaan poikenneet Afrikan kriisimaiden pääkaupunkien kujista. Ulos kannettiin ruumiita, jotka peitettiin sillä, mitä sattui olemaan käsillä. Ihmiset olivat peloissaan ja poliitikot voimattomia. Poliisi ja armeija marssivat kaduille.

Perjantaina toteutettu iskusarja on yksi Euroopan verisimmistä. Noin 130 ihmisen on kerrottu menettäneen henkensä konserttihalliin tehdyssä kalashnikov-hyökkäyksessä sekä ympäri Pariisia tapahtuneissa pommi-iskuissa ja ampumisissa. Sisäministeriö odotti lauantaiaamuna uhriluvun vielä nousevan.

Ranska julisti hätätilan ja tiukensi rajavalvontaa.

Uutisotsikoita lukiessa ei jää epäselväksi keitä iskuista epäillään. Sanat Isis, Syyria, jihadisti ja Allahu Akbar toistuvat jutusta toiseen.

Ranskaan ja sen kansalaisiin kohdistuneet iskut ovat julmia, ja niiden ajoitus keskelle Euroopan myrskyisintä pakolaiskriisiä saattaa ajaa koko mantereen kroonisen pelon ja vihan valtaan. On turha väittää, etteikö perjantain veriteoilla ole vaikutusta EU-maiden pakolaispolitiikkaan. Samalla turvattomuus ja epäluulot maahanmuuttajia kohtaan lisääntyvät entisestään, mikä ruokkii kantaväestön ja maahanmuuttajien välisiä jännitteitä kautta mantereen.

Tämä saattaa olla juuri se lopputulos, mihin iskujen tekijät pyrkivät. Terroristien tarkoitus on herättää teoillaan kauhua ja käyttää sitä hyödykseen.

Yhdistämällä väkivallan tiettyyn uskontoon, kansallisuuteen tai ihonväriin he asettavat meidät jatkuvaan pelkotilaan. Tekemällä iskuja he ehdollistavat meidät pelkäämään muslimeja, syyrialaisia ja ihmisiä, jotka ovat tummempia kuin me. He haluavat, että pelkäämme kun näemme huivipäisen naisen bussissa, pelkäämme kun kadulla vastaan kävelee ulkomaalaisen näköinen mies. He haluavat, että pelkäämme perheemme, ystäviemme ja kansakuntamme puolesta.

Iskut saavat myös maahanmuuttajat pelkäämään. He pelkäävät samoja asioita kuin me, minkä lisäksi he pelkäävät myös joutuvansa kantamaan vastuun muiden tekemistä hirmutöistä.

Me emme saa pelata terroristien pussiin ja aiheuttaa lisää väkivaltaa ja sekasortoa Eurooppassa. Meillä on oikeus pelätä, mutta meidän on osattava pelätä oikeaa kohdetta. Ei tehdä kaikista muslimeista, syyrialaisista ja meille vieraan näköisistä ihmisistä sijaiskärsijöitä.

Pariisin iskut eivät anna oikeutusta vetää ylle KKK-uniformua tai kivittää pakolaisia kuljettavia busseja. Ne eivät anna oikeutusta rasistisiin purkauksiin internetissä. Ne eivät anna oikeutusta ottaa esiin pesäpallomailaa tai nyrkkirautaa.

Jos yritämme puolustautua terroristien herättämää pelkoa vastaan kohdistamalla vihaa ja väkivaltaa maahanmuuttajia ja pakolaisia kohtaan, terroristit saavat murskavoiton. Heidän ei tarvitse tuhota Eurooppaa, jos teemme sen itse.