Luonto on hyväksytty tappaja

Japanilainen mies vuoden 1995 Koben maanjäristyksen muistopaikalla Koben satamassa Japanissa. Tuolloin järistys vaati yli 6 000 ihmisen hengen. Kuva: Linda Laine

LINDA LAINE

Luonnonvoimat ovat aivan yhtä arvaamattomia kuin terroristit, mutta silti esimerkiksi Pariisin ja Brysselin uhrit sekä lukuisat Syyrian taistelut saivat enemmän huomiota, kuin raunioissa loukuissa olevat japanilaiset ja ecuadorilaiset.

 

Viime viikolla Japanissa koettiin voimakkain maanjäristys sitten vuoden 2011 kolmoiskatastrofin. Myös Ecuadorissa maa järisi historiallisen voimakkaasti. Viimeviikkoista voimakkaampi järistys tapahtui Ecuadorissa yli sata vuotta sitten.

Molemmat järistysalueet kuuluvat Tyynenmeren tulirenkaaksi kutsuttuun alueeseen, jossa on paljon tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä. Maailman vuotuisista maanjäristyksistä 90 prosenttia tapahtuu tällä alueella.

Japanissa kuolleita on varsinaisen järistyksen ja sitä voimakkaamman jälkijäristyksen jäljiltä yli 40, ja Ecuadorissa lähennellään 300 kuolleen rajapyykkiä. Molemmilla järistysalueilla rakennukset, tiet ja sähköverkko ovat pahoin vaurioituneet. Japanissa 250 000 ihmisen on kerrottu jättäneen kotinsa. Ecuadorissa omaiset kaivavat käsin perheenjäseniään raunioista.

 

LUONTO SAA AIKAAN samanlaista äkillistä tuhoa ja kuolemaa, kuin mitä ihmiset aiheuttavat kalashnikoveilla ja pommi-iskuilla. Tuntuu siltä, että luonnonkatastrofien uhrien oletetaan kuitenkin olevan jotenkin tyytyväisempiä kohtaloonsa kuin niiden, jotka ovat  joutuneet ihmisten aikaansaamien kauheuksien kohteeksi. Luulisi, että rakennuksen alle murskautuminen on yhtä kivuliasta, aiheutti sen pommi tai mannerlaattojen nytkähtely.

Mieliimme on kuitenkin iskostunut ajatus luonnosta armottomana, mutta tasapuolisena hengenpäästäjänä. Luonto ei tähtää kehenkään, eikä se suunnittele iskujaan. Toisin kuin ihminen.

Lisäksi luonnonkatastrofeja pidetään usein luonnollisina ja välttämättöminä. Niihin voidaan varautua, mutta niitä ei voida estää. Ihmisten aiheuttamia katastrofeja sen sijaan pidetään luonnottomina ja siten myös traagisempina, koska ne olisi voitu välttää.

 

LUONNONKATASTROFIN ja ihmisten aikaansaamaan konfliktin jälkipyykit ovat kuitenkin hyvin samanlaisia. Ihmisiä on kuollut, elossa olevat ovat paenneet kodeistaan, infrastruktuuri on tuhoutunut ja monet ovat menettäneet mahdollisuuden elantonsa ansaitsemiseen. Elämän palautuminen normaaliksi vie vuosia. Esimerkiksi Haiti ei ole vieläkään noussut jaloilleen vuoden 2010 maanjäristyksestä.

Vastaavasti sekä luonto että ihminen tuhoavat yhtä armottomasti kulttuuriaarteita. Isis on turmellut Palmyran muinaiskaupungin, ja Kumamoton maanjäristys puolestaan romahdutti osan Kumamoton linnan 400-vuotiaasta muurista.

 

LUONTO JA IHMINEN pystyvät molemmat tuottamaan ja riistämään elämää. Silloin, kun tuhoa on luotu ja elämiä viety, ovat kaikki samalla viivalla, oli tuhon tuoja mikä tai kuka tahansa. Kaiken menettäneillä ei ole yhtään sen helpompaa Japanissa ja Ecuadorissa kuin Irakissa ja Syyriassa.

Säteilevän kauniit saaret – Japanin paluu ydinvoimaan

LINDA LAINE

Maanjäristys, tsunami, ydinonnettomuus. Kolmoiskatastrofin jälkiä siivotaan Japanissa edelleen. Samaan aikaan maan hallitus kiirehtii käynnistämään lähes kaksi vuotta uinuneita ydinreaktoreita, vaikka niiden tuottamalle jätteelle ei ole löydetty loppusijoituspaikkaa.

 

Japanin pääsaarella sijaitsevan Fukushima Daiichin kolmen ydinreaktorin sulaminen vuonna 2011 aiheutti Japanissa ydinvoiman vastaisen rintaman, ja  kaikki maan ydinvoimalat suljettiin. Syyskuuhun 2013 mennessä 43 toimintakuntoista reaktoria hiljeni, ja sähkön hinta karkasi käsistä.

Vuonna 2010 Japani tuotti vajaan kolmanneksen käyttämästään energiasta ydinvoiman avulla. Tuottaakseen tarpeeksi sähköä 127-miljoonaiselle kansalle ydinvoiman poistuttua kuvioista Japani lisäsi ulkomailta tuotujen fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Japani on tällä hetkellä maailman suurin nestemäisen maakaasun maahantuoja.

Öljyn ja kaasun käyttö ei kuitenkaan laskenut sähkön hintaa entiselleen. Esimerkiksi Tokion alueella kotitalouden kuukausittainen sähkölasku nousi keskimäärin noin 15 eurolla vuosien 2011 ja 2015 välisenä aikana. Kaiken lisäksi Japanin hiilidioksidipäästöt kasvoivat.

 

YDINVOIMAKYSYMYS on ollut erityisen arka aihe nykyisen pääministerin Shinzo Aben hallitukselle, joka kannattaa ydinvoimaa. Kansan syvät rivit pitävät ydinvoimaa vaarallisena, mutta toisaalta voimaloiden työllistävä vaikutus ja ja ydinvoiman tuomat helpotukset sähkön hintaan saavat monet toivomaan ydinvoiman paluuta. Ihmiset poukkoilevat leiristä toiseen.

Viime syyskuussa ydinvoiman puolustajat saivat erävoiton, kun Kyushun saarella  Satsumasendaissa käynnistettiin maan ensimmäinen ydinreaktori lähes kahteen vuoteen. Tuolloin ydinvoimalan porteilla nähtiin noin 200 mielenosoittajan joukko, johon liittyi myös ydinkatastrofin aikana Japanin pääministerinä toiminut Naoto Kan.

Ex-pääministeri Kanin huoli ydinvoiman turvallisuudesta ei ole aiheeton. Japani sijaitsee neljän mannerlaatan yhtymäkohdassa, ja maa järisee keskimäärin 4 800 kertaa vuodessa. Näistä suurin osa on alle neljän magnitudin maanjäristyksiä, jotka eivät aiheuta mittavaa tuhoa. Suuren järistyksen uhka on kuitenkin aina olemassa. Ennemmin tai myöhemmin maa järisee jälleen yhtä rajusti kuin maaliskuussa 2011.

Tulevaisuudessa näemme yhä useampien ydinvoimaloiden heräävän henkiin Japanissa. Lokakuussa käynnistettiin Satsumasendain kakkosreaktori ja kolmannen ydinreaktorin käyttöönottaminen on vain ajan kysymys. Tietotoimisto Bloombergin mukaan yksi vahva kandidaatti kolmanneksi käynnistettäväksi reaktoriksi on Ikatan ydinvoimalan kolmosreaktori. Aikaisintaan se voidaan käynnistää ensi maaliskuussa.

Koko maassa uudelleenkäynnistämislupa on annettu ainakin 18 reaktorille.

 

LÄHES KAKSI ydinvoimatonta vuotta kostautuivat etenkin ympäristölle, koska uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen ei pystynyt korvaamaan ydinvoiman jättämää energia-aukkoa.

Ennen katastrofia Japanin energiasta 9 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä, lähinnä vesivoimalla. Aurinkovoiman osuus oli prosentti.

Kolmoiskatastrofin ja ydinvoimaloiden sulkemisen jälkeen hallitus otti käyttöön syöttötariffin, joka velvoitti energiayhtiöt ostamaan sähköä 40 jenin kilowattituntihinnalla. Kuka tahansa, joka laittoi aurinkopaneelit katolleen saattoi ryhtyä sähköntuottajaksi.

Viime vuoden lopulla Japanin suurimmat energiayhtiöt ilmoittivat aurinkoenergian tuottajille, etteivät ne voi ostaa enempää sähköä. Samaan aikaan hallitus laski aurinkosähköstä maksettavan korvauksen määrää 27 jeniin kilowattitunnilta.

Viime kesäkuussa Aben johtama hallitus asetti tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 24 prosenttia maan energiantuotannosta tulee uusiutuvista energialähteistä. Japanilla on kuitenkin edellytykset paljon suurempaan prosenttiosuuteen.

Japanissa on yli 100 aktiivista tulivuorta ja mahdollisuudet esimerkiksi geotermisen energian valjastamiseen samoin kuin tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman tuotannon lisäämiseen. Uusiutuvien energialähteiden lupaavasti alkanut kehitys uhkaa kuitenkin hidastua nyt kun ydinreaktorit otetaan jälleen käyttöön .

Japani näyttääkin siirtyvän takaisin ennen Fukushiman katastrofia harjoitettuun energiapolitiikkaan. Maan hallitus on ilmoittanut, että ydinvoimaa tarvitaan luomaan pohja Japanin omavaraiselle energiantuotannolle.

REAKTORIEN KÄYNNISTÄMINEN uudelleen on ympäristön kannalta ristiriitaista. Aluksi voimaloiden käyttöönotto hyödyttää ympäristöä, sillä se vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa ja siten myös päästöjen määrää. Toisaalta ydinvoimaloiden lopputuote, eli säteilevä ydinjäte ei ole millään muotoa ympäristöystävällistä.

Jatkuvasti järisevässä valtiossa ydinjätteen varastointi on hankala kysymys. Jätettä on vuosien saatossa kuljetettu laivarahdilla hävitettäväksi muun muassa Ranskaan ja Isoon-Britanniaan.

Fukushima on osoittanut, että ympäristöön päästyään ydinjäte aiheuttaa tuhoa ja riesaa vuosikausiksi. Yksistään Fukushiman siivoaminen ydinjätteestä vie voimalan omistavan Tokyo Electric Power Companyn mukaan noin 40 vuotta. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan siivoustöissä voi kestää vuosikymmeniä kauemmin.

Fukushimasta kaavitun jätteen säilytys on myös ongelmallista. Tällä hetkellä tuhannet siniset ja mustat jätesäkit koristavat Fukushiman maisemaa, kun niiden sisältämälle likaiselle jätteelle etsitään säilytyspaikkaa. Syyskuussa yli sata säkkiä voimalan alueelta kerättyä säteilevää jätettä pääsi karkuteille, kun aluetta kurittaneet tulvat huuhtoivat säkit läheiseen jokeen.

Tällä hetkellä ydinjätteelle ei ole Japanissa loppusijoituspaikkaa, vaan maan 17 000 tonnin jätevuori etsii edelleen kotia. Yksikään kaupunki ei ole tarjonnut sille vapaaehtoisesti majapaikkaa. Vuonna 2007 Toyon kaupungin pormestari kokeili onneaan, mutta hänet äänestettiin nopeasti ulos virasta. Yli kymmenen vuoden tuloksettoman odottelun jälkeen maan hallitus päätti vuonna 2013 vihdoin itse etsiä turvallisen paikan jätteen loppusijoitukselle.

Tällä kierroksella ei vapaaehtoisuutta enää kysytä. Kahden vuoden etsintöjen jälkeen loppusijoituspaikka on Japanissa edelleen suuri kysymysmerkki.