Iranin uudistusmieliset ovat mahdottoman tehtävän edessä

OONA LOHILAHTI

Iranilaiset odottavat vapautta ja vaurautta, kun talouspakotteet puretaan. Poliittisten uudistusten tekeminen maassa on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Perjantain parlamenttivaaleissa uudistusmielisten tavoitteena on lähinnä vähentää äärikonservatiivien valtaa. Vuosi 2016 näyttää, alkaako Iran kulkea kohti demokratiaa vai jämähtääkö se äärikonservatiivien tulkinnaksi hyvästä yhteiskunnasta.

 

Iranin uudistusmielisille 2000-luku on ollut turhauttava.

Vaikka sekä parlamentti että presidentin virka olivat 2000-luvun alussa uudistajien hallussa, konservatiivit saivat estettyä kaikki parlamentin ajamat merkittävimmät muutokset.

Kun uudistajat ymmärsivät hävinneensä, ryhmä turhautui, hajaantui ja lamaantui. Vallassaolon vuodet kutistivat joukkoa, sillä konservatiivit panivat useita uudistajien vaikuttajia ja toimittajia telkien taakse. Vuodesta 2004 Iranin parlamentissa on ollut konservatiivien enemmistö.

Toivo lisääntyi vuoden 2013 presidentinvaaleissa. Hassan Rouhani vaikutti maltilliselta, taloudellisesti liberaalilta, naisten oikeuksien puolustajalta ja yhteistyöhaluiselta presidenttiehdokkaalta.

Rouhanin ylivoimaista valintaa juhlivat iranilaisten lisäksi myös länsimaiden johtajat, jotka hurrasivat äärikonservatiivisen ja länteen vihamielisesti suhtautuvan Mahmoud Ahmadinejadin kauden loppumiselle.

 

IRANIN POLITIIKASSA harva asia on sitä, miltä se ensin näyttää. Halu tehdä yhteistyötä lännen kanssa ja kyky istua neuvottelupöydässä loppuun asti eivät tarkoita sitä, että Rouhani olisi pystynyt muuttamaan Irania demokraattisemmaksi.

Rouhanin hallituksen kyseenalaisiin henkilövalintoihin kuuluu esimerkiksi oikeusministeri Mostafa Puormohammadi, joka tuomitsi tuhansia poliittisia aktivisteja kuolemaan 1980-luvun poliittisissa vainoissa.

Pidätykset ja tuomiot johtuivat esimerkiksi vasemmistolaisten lentolehtisten jakamisesta. Pourmohammadin valinta oikeusministeriksi tuntuu irvokkaalta erityisesti silloin, kun hän edustaa Irania kansainvälisissä ihmisoikeustapahtumissa ja osallistuu Iranin ihmisoikeusrikosten tutkintaan.

Vaikka Rouhania kuvaillaan Iranin mittakaavassa vapaamieliseksi ja edistykselliseksi, hänen kaudellaan Iranin tekemät ihmisoikeusrikokset ovat lisääntyneet.

Rouhanin oltua vallassa kaksi ja puoli vuotta Iran on noussut väkilukuun suhteutettuna maailman ahkerimmaksi teloittajaksi. Yli 2 000 poliittista vankia ja huumerikollista on saanut hirttoköyden kaulansa ympärille. Iranin ydinsopimusta onkin arvosteltu erityisesti siksi, että se ei ottanut näihin rikoksiin tarpeeksi tiukasti kantaa.

Presidentti on kommentoinut ihmisoikeusloukkauksia ja poliittisten vankien määrää niukasti. Osittain tämä johtuu siitä, että Iranissa presidentillä ja myös parlamentilla on rajallisesti valtaa.

Grafiikka: Oona Lohilahti. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

PERJANTAINA IRANILAISET valitsevat sekä uudet kansanedustajat että asiantuntijaneuvoston jäsenet. Kuten Rouhanin presidenttiys on näyttänyt, Irania ei muuteta vain vaaleilla.

Iranin poliittinen järjestelmä on sekoitus edustuksellisen demokratian instituutioita ja autokratiaa. Osa päättäjistä valitaan suoralla kansanvaalilla, mutta järjestelmä on rakennettu siten, että uskonnollisella johtajalla on valta mitätöidä käytännössä kaikkien muiden instituutioiden päätökset. 

Vuodesta 1989 hallinnut äärikonservatiivinen Ali Khamenei voi erottaa myös presidentin. Uudistukset eivät olekaan kiinni presidentin ja parlamentin, vaan uskonnollisen johtajan arvoista. Rouhani joutuu tasapainoilemaan äärikonservatiivien ja omien tavoitteidensa välillä.

Tämän takia perjantaina valittavan asiantuntijaneuvoston rooli on merkittävä. Neuvosto pääsee todennäköisesti päättämään terveysongelmista kärsivän Khamenein seuraajasta tai seuraajista. Moni haluaisi rajoittaa uskonnollisen johtajan valtaa, ja yksi keino olisi valita maan johtopaikalle esimerkiksi nelihenkinen ryhmä.

 

VAIKKA ROUHANIN tukemat uudistusmieliset lisäisivät paikkojaan parlamentissa, merkittäviä muutoksia iranilaisten arkeen ei välttämättä ole tulossa. Parlamentti ei ole itsenäinen, vaan sen toimintaa valvoo vartijoiden neuvosto, jolla on valta hylätä kaikki parlamentin säätämät lait. Tätä valtaa neuvosto käytti esimerkiksi 2000-luvun alussa, kun uudistusmieliset olivat parlamentin enemmistö.

Juristeista ja teologeista koostuvan neuvoston nimittävät uskonnollinen johtaja ja hänen valitsemansa oikeuslaitoksen johtaja. Käytännössä vartijoiden neuvosto edustaa samaa ideologiaa kuin Khamenei. He näkevät demokratian uhkana omalle vallalleen.

Ennen perjantain vaalien kampanjointia vartijoiden neuvosto hylkäsi yli 7 000 uudistusmielisten kansanedustajaehdokasta. Tämän seurauksena yhteensä 6 000 ehdokkaasta vain reilu 100 on uudistusmielisiä. Heidän tavoitteenaan on vähentää äärikonservatiivien valtaa sekä parlamentissa että asiantuntijaneuvostossa, mutta enemmistön saaminen 290-paikkaiseen parlamenttiin on mahdotonta.  

Parlamentin valtasuhteiden muuttuminen ei takaisi suuria muutoksia, sillä konservatiivinen näkemys islamilaisesta yhteiskunnasta on tunkeutunut iranilaisten arkeen. Moraalipoliisi Basij on osa Vallankumousarmeijaa, joka valvoo Iranin islamilaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamista. Basij muun muassa vahtii naisten huivin käyttöä. Liian vapaamielinen tapa käyttää hijabia voi johtaa sakkoihin tai vankeuteen.

 

IRANISSA ELETÄÄN historiallista aikaa muustakin syystä kuin vaalien takia. Kesällä solmittuun ydinsopimukseen kuuluva pakotteiden purkaminen on jo aloitettu. Sillä, mitä kauppasaarron purkamisen jälkeen tapahtuu, on Iranin kannalta vähintään yhtä suuri merkitys kuin vaalien tuloksella.

Ydinsopimus ja siitä seuraava talouden avautuminen ovat Rouhanin ja uudistusmielisten suurin ase konservatiiveja vastaan. Parhaassa tapauksessa ulkomaisen rahan virtaaminen maahan ja Iranin mahdollisuus viedä esimerkiksi öljyä nostavat tavallisen iranilaisen elintasoa. Viime vuonna pahimmillaan 17 prosenttiin kohonnut inflaatio on myös saatava kuriin.

Iranin demokratia- ja ihmisoikeusongelmat sekä maan tuki Syyrian hallitsijalle Bashar al-Assadille kiiluvat kiusallisena kysymyksenä Euroopan johtajien mielissä, kun Iranin kanssa neuvotellaan kaupallisten suhteiden luomisesta.

Koska ydinsopimus ei ottanut Iranin ongelmiin kantaa, tulevia kauppasuhteita pitäisi käyttää Iranin painostamiseen etenkin ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi.

Länsimaiden ensimmäiset reaktiot kuitenkin osoittavat, että painostamisen sijaan Irania halutaan miellyttää. Kun Rouhani vieraili alkuvuodesta Italiassa, Roomassa peitettiin alastonpatsaita. Mikään ei saanut häiritä miljardien dollarien arvoisten kauppasopimusten allekirjoitusta.

Hirttoköyden ahkera käyttö on siis unohdettu, ja maiden johtajat potevat kultakuumetta dollarinkuvat silmissä kiiluen. 

Kuten länsimainen Teheranin-suurlähettiläs totesi: Iran on “maailman viimeinen kultakaivos”.

Lähde:

Liisa Liimatainen: Huntu ja haaste – Yritys ymmärtää Iranin yhteiskuntaa 

Viisi uutista, jotka jäävät historiaan vuodelta 2015

KARLA KEMPAS

Kädenpuristuksia, neuvottelupöydissä istuvia tärkeitä ihmisiä, savusumua ja mieleenpainuvia väkivallantekoja. Niistä oli vuosi 2015 tehty. Valtablogi kokosi yhteen viisi uutista, joista puhumme vielä tulevina vuosina ja jotka saattavat päätyä jopa historiankirjoihin asti.

 

1. Iranin ydinsopimus muuttaa Lähi-idän ryhmädynamiikkaa

 

Heinäkuussa Iran ja Yhdysvallat, Kiina, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Venäjä saavuttivat sovun, jonka vuoksi oli paiskittu töitä 12 vuotta.

Iranin ydinsopuna tunnetun sopimuksen tarkoituksena on estää Irania rakentamasta ydinasetta. Maa joutuu luopumaan lähes kaikesta rikastetusta uraanistaan ja kahdesta kolmasosasta rikastamiseen tarvittavista sentrifugeista. Lisäksi Iran suostuu siihen, että kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA valvoo, että Iran noudattaa sopimusta. Vastineeksi Iranin vastaisista talouspakotteista luovutaan. Tämä tarkoittaa, että Iran saa ulkomailla säilössä olleita varojaan jälleen käyttöön ja valtion asukkaat pystyvät ostamaan ulkomailla tuotettuja syöpälääkkeitä.

Sopimuksen diplomaattisia ansioita on kehuttu laajalti, mutta kaikkien mielestä neuvottelujen tulos ei riitä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen republikaanit ovat kritisoineet sopimusta äänekkäästi, koska sopimuksen ehdot eivät takaa sitä, että Iran luopuu täysin ydinaseen kehittelemisestä.

Optimistisimmat ovat silti povanneet ydinsopimuksen rauhoittavan Lähi-itää, koska se vähentää alueen kilpavarustelua. Toiset ovat ennakoineet päinvastaista tulosta. Varsinkin Saudi-Arabian liittolaisen Yhdysvaltojen ja  saudien vihamiehen Iranin lähentymisen on uskottu lyövän entistä syvemmän railon saudien ja iranilaisten välille. Välien kiristymisestä on jo nyt viitteitä.

Kävi miten kävi, Iranin ydinsopimuksella on kauaskantoiset vaikutukset Lähi-idän suhteisiin.

Lue lisää:

Mikä hiertää Saudi-Arabian ja Iranin välillä? 

Ydinsovun seuraukset: öljyn hintaan muutoksia ja lääkkeitä iranilaisille.

 

2. Euroopan pakolaiskriisi alkoi

 

Vuosi 2015 tullaan maanosassamme muistamaan vuotena, jona alkoi Euroopan pakolaiskriisi.

Uutiset Välimeren ylittäneistä pakolaisista ovat tulleet vähän väliä esiin suomalaisessa mediassa, mutta eivät missään vaiheessa nousseet pohjoisen kansan kahvipöytäkeskustelujen keskeisimmäksi aiheeksi.

Sitten pakolaisten reittien painopiste muuttui. Kesällä 2015 Balkanin halki kulki Eurooppaan enemmän pakolaisia kuin Välimeren tyrskyjen kautta. Euroopan lähialueilta paenneiden ihmisten kohtalo jäänee historiaan, sillä yhtä paljon paettiin viimeksi toisen maailmansodan aikana. Monissa maissa turvapaikanhakijoiden määrä on moninkertaistunut.

Kun vastaanottokeskuksia alettiin pykäämään pohjolan perukoille asti, suomalaiset heräsivät ja iski ymmärrys. Sieltä ne pakolaiset oikeasti tulevat. Kaukomaiden huolet vaikuttavat myös meihin. Alkoi keskustelu, joka tuskin loppuu lähivuosina.

Lisää tietoa:

Pakolaisneuvonnan kokoama faktapaketti pakolaisuudesta.

Valtablogin Saksan sisäpolitiikka antaa Euroopalle mahdollisuuden sulkea ovensa -teksti Saksan pakolaispolitiikasta.

 

3. Ihminen aiheutti Indonesian jättiläismäiset metsäpalot

 

Mikä näkyy avaruuteen saakka, on aiheuttaa hengitystiesairauksia sadoilletuhansille ihmisille ja on tituleerattu vuosisadan pahimmaksi ilmastokatastrofiksi?

Indonesian suurmetsäpalo, tietenkin. Ai et ole kuullut siitä? Älä syytä itseäsi. Kyseinen uutistapahtuma meni monelta muultakin ohi.

Elokuussa 2015 alkoi Indonesiassa jo vuosittaiseksi muodostunut metsäpalokausi, joka on pitkälti seurausta syttymisalttiista maaperästä ja niin kansainvälisten kuin paikallistenkin yritysten harjoittamasta metsän raivaamisesta polttamalla.

Viime vuonna tuli ei kuitenkaan talttunut aiempien vuosien tapaan. Etenkin Sumatran ja Borneon alueet kärsivät tulesta ja savusta. Savusumu näkyi satelliittikuvissa ja myrkytti hengitysilmaa. Lokakuuhun mennessä puoli miljoonaa ihmistä alueella kärsi hengitystiesairauksista, joiden pelätään aiheuttavan jopa satojentuhansien ennenaikaisia kuolemia tulevien vuosien aikana.

Indonesialaiset ja naapurimaiden asukkaat eivät ole ainoita, jotka kärsivät roihuavista metsistä. Indonesian metsäpalot ovat haitaksi koko ihmiskunnalle, koska tuhansien palojen yhteinen päästövaikutus on päätähuimaava. World Recources Institute -tutkimuslaitoksen mukaan metsäpalojen päiväkohtaiset päästöt ovat suuremmat kuin koko Yhdysvaltojen talouden aiheuttamat päästöt.

Valtablogin toimitus toivoo, että Indonesian poliittinen johto ja alueella toimivat yritykset heräävät ja lopettavat maan raivaamisen polttamalla. Siten vastaavanlaiset luonnonkatastrofit voidaan tulevaisuudessa välttää.

Lue lisää:

Marraskuussa Indonesiassa oli palanut metsää Kainuun kokoisen alueen verran.

The Guardianissa julkaistu mielipidekirjoitus, jossa pohditaan, miksei media tarttunut Indonesian metsäpaloihin niin hanakasti kuin olisi ollut tarpeen.

 

4. Isisistä tuli myös eurooppalaisten ongelma

 

Viime vuonna opimme, miten sanotaan “Olen Charlie” ranskaksi. Kielten oppiminen ei ole ikinä ollut niin masentavaa.

Terrorismi nousi vuosi sitten tammikuussa pääuutiseksi ympäri maailman ja Euroopassa huolestuttiin toden teolla terroristijärjestö Isisistä, kun kalashnikovien piipuilla tähdättiin satiirilehden toimitusta. 12 kuoli ja sananvapaudesta puhuttiin sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla päiväkaupalla. Samassa kuussa Boko Haram otti haltuunsa Bakan kaupungin Nigeriassa ja poltti sen lähes maan tasalle. Satoja ellei tuhansia kuoli.

Verenvuodatus ei loppunut tammikuuhun. Terroristit iskivät Tunisiassa ensin museoon ja myöhemmin turistirannalle. Myös Kenia, Irak, Turkki, Jemen, Egypti ja Libanon joutuivat terrorihyökkäysten kohteiksi vuonna 2015.

Marraskuussa somekansa ja lukuisat valtiorakennukset Sydneystä Helsinkiin verhoutuivat Ranskan väreihin. Trikolori koristi Facebook-profiilikuvia ja sanomalehtien etusivuja. Pariisin iskuina tunnettu tapahtumasarja järisytti Eurooppaa. Asein ja itsemurhapommein tehdyt iskut tappoivat 130 ihmistä. Heidän lisäkseen sadat haavoittuivat. Isku oli Ranskan verisin sitten toisen maailmansodan.

Vaikka terroristijärjestöt Isis ja Boko Haram aloittivat iskunsa suurella intensiteetillä jo vuonna 2014, vuosi 2015 tullaan todennäköisesti muistamaan terrorin vuotena. Silloin ilmiö tuli lähelle eurooppalaisia.

Lue lisää:

Valtablogissa julkaistu Tiedä ketä pelätä -kolumni, joka kirjoitettiin heti Pariisin iskujen jälkeen.

Foreign Policyn listaus vuoden verisimmistä terrori-iskuista.

 

5. Ilmastosopimus antoi toivoa puhtaammasta tulevaisuudesta

 

Pariisissa tehtiin onneksi muutakin kuin terrorismihistoriaa. Yksi vuoden hypetetyimmistä uutisista on ehdottomasti Pariisin ilmastosopimus, eli 34-sivuinen paperinivaska, jonka tarkoituksena on saada kuriin koko planeettaamme uhkaava ilmaston lämpeneminen. Ei paineita.

Erityisen merkittävää sopimuksessa on se, että kaikki maat, eli niin öljyporhot kuin atlantismaisesti veden alle vajoavat saarivaltiotkin, ovat hyväksyneet laaditun sopimuksen. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina, eli kaksi maailman suurimpiin päästelijöihin kuuluvaa maata, ovat aiemmin jättäytyneet ilmastosopimusten ulkopuolelle. Sopimus on historiallinen myös kunnianhimoisten tavoitteidensa vuoksi.

Päättäjien saavuttama sopu on ennen kaikkea viesti maailman valtioilta: Suhtaudumme ilmaston lämpenemiseen vakavasti ja aiomme osallistua sen pysäyttämiseen.

Jos ihmiskunta saa niskalenkin ilmastonmuutoksesta, Pariisin ilmastosopimus tullaan näkemään varmasti käännekohtana historiassa. Paperinivaskana, joka todella muutti maailmaa.

Lue lisää:

Valtablogin Sori Laurent Fabius, nuijan isku ei pysäytä ilmastonmuutosta -teksti, jossa analysoidaan Pariisin ilmastosopimuksen sisältöä.

Miten sopimusprosessi etenee?