Loading

Republikaanien Donald Trump (kesk.) on vienyt huomion ulkomaansivuilla. Suomalaisten voisi olla hyödyllistä tietää enemmän Virosta, missä Toomas Hendrik Ilveksen (vas.) kenkiin voi syksyllä astua uusi presidentti, tai Intiasta, missä Sumitra Mahajanista (oik.) on veikattu maan toista naispresidenttiä. Kuvat: Getty Images

VEERA TEGELBERG

Suomalaiset uutistalot ovat seuranneet herkeämättä jokaista Yhdysvaltojen presidentinvaalien liikettä. Uutisointi on ollut niin ahkeraa, että tietämättömämpi voisi kuvitella Yhdysvaltain presidentin olevan myös Suomen poliittinen johtohahmo.

Kiihkeä vaaliuutisointi alkoi jo viime kesänä, puolitoista vuotta ennen varsinaista vaalipäivää. Jos suomalaismedia olisi yhtä fiiliksissä esimerkiksi Suomen kunnallisvaaleista, olisi ensi vuonna järjestettävien vaalien uutisointi jo kovassa vauhdissa.

Yhdysvaltain vaalit herättävät intohimoja ainakin toimituksissa. Tiedonjano on kyltymätön. Jokainen uutistippa on elintärkeä. Vaaleja otetaan analysoimaan muitakin kuin varsinaisia asiantuntijoita. Esimerkiksi muusikko Paula Vesala laitettiin kommentoimaan uuden kotimaansa vaaleja ja tunnelmia, kun hän vieraili EVS-ohjelmassa pääsiäisen aikaan.

 

YHDYSVALTAIN presidentinvaalien ahkeralle uutisoinnille on omat perusteensa. Kyseessä on suurvalta, jolla on edelleen maailmanlaajuista mahtia niin poliittisesti, sotilaallisesti, taloudellisesti kuin myös kulttuurisesti. Mutta miksi keskivertosuomalaisen uutiskuluttajan on tiedettävä esivaalien jokaisesta käänteestä tai Donald Trumpin käsien kokoon liittyvästä keskustelusta?

Maailma on pullollaan muitakin aiheita ja vaaleja, joista sietäisi rustata muutama rivi tai kattava reportaasi. Tiesitkö esimerkiksi, että etelänaapurissamme Virossa järjestetään syyskuussa presidentinvaalit?

Entäpä Yhdysvaltoihin verrattavat suurvallat? Esimerkiksi Intian ja Kiinan politiikkaa seurataan varsin vähäisellä mielenkiinnolla. Intiassa valitaan uusi presidentti ensi vuonna. Presidentti johtaa 1,2 miljardin hengen suuruista kansaa, eli lähes neljä kertaa suurempaa joukkoa kuin Yhdysvaltain virkaveljensä.

Intian poliittinen järjestelmä ei ole yhtä presidenttivetoinen kuin Yhdysvaltojen, mutta silti presidentti voi esimerkiksi erottaa parlamentin alemman huoneen ja hylätä parlamentin valmistelemat lait. Kaiken järjen mukaan näiden vaalien pitäisi edes vähän kiinnostaa suomalaisia.

 

HYVÄ ON, Viron presidentti joutuu tyytymään vähempään valtaan kuin Yhdysvaltain presidentti, eikä Suomi kenties tunne samanlaista yhteyttä Intiaan kuin Yhdysvaltoihin. Tästä huolimatta Viro on naapurivaltiomme, ja maan merkitys on myös kansainvälisesti kasvanut.

Intian on puolestaan arvioitu seuraavien 30 vuoden aikana kasvavan maailman toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi valtioksi. Ja ei, vaikutusvaltaisin ei ole tuolloin enää Yhdysvallat, vaan Kiina.

Yhdysvaltain presidentinvaalit on loputon taikalaatikko, josta on helppo ammentaa aiheita ulkomaansivuille. Huomion keskittäminen liian innokkaasti aiheeseen kuin aiheeseen voi viedä turhan paljon tilaa muilta merkittäviltä tapahtumilta. Ja jos Yhdysvaltain vaalit halutaan pitää pinnalla, on niihin varmasti myös muita näkökulmia kuin Donald Trump.

 

Lähde:

Pursiainen, Forsberg, Ulkopolitiikkaa norsunluutornista, 2015.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Top