Loading

Kuvitus: Karla Kempas

VEERA TEGELBERG

Tänään maanantaina SAK:n hallitus ilmoittaa, hyväksyykö se viikko sitten aikaan saadun esityksen yhteiskuntasopimukseksi. Sopimuksen hyväksyminen on osalle SAK:n liitoista kova paikka – mutta niin olisi sen kaatuminenkin. Hallitus otti viikonloppuna ison loikan järjestöä kohti.

 

SAK:n puheenjohtajaan Lauri Lylyyn kohdistuu suuret paineet. Lyly seisoo viime maanantaina julkisuuteen tulleen yhteiskuntasopimusesityksen takana, kuten muutkin työmarkkinapomot.

Toisin kuin muut, Lyly ei viikko sitten pystynyt taivuttamaan järjestönsä hallitusta sopimusluonnoksen taakse. Pari tuntia kokoushuoneessa istuttuaan SAK:n hallitus poistui huoneesta, ja Lyly ilmoitti, että seuraavan kerran joukko palaveeraa asiasta viikon kuluttua.

 

VIIME MAANANTAINA odottelin STTK:n kokouksen loppumista järjestön toimistolla Mikonkadulla, kun tieto sisarjärjestön kokouslykkäyksestä tuli. Uutinen teki ay-päivästä hetkessä entistäkin kiinnostavamman. Samalla mieleen nousi kysymys: “Eikö tämä vieläkään lopu?”

Yhteiskuntasopimuksesta neuvotellaan viidettä kertaa. Sopiminen on vaikeaa, koska neuvottelijoilla on hyvin erilaiset tavoitteet. Lisäksi osasta SAK:n liitoista huomaa, että ne haluavat mieluummin viedä neuvottelut liittojen välisiin pöytiin, kuin sitoutua yhteiskuntasopimukseen. Niiden ei ole mikään pakko laittaa nimiään paperiin, sillä nykyiset työehtosopimukset loppuvat aikaisintaan syksyllä.

 

SE, ETTÄ JO muutama SAK:lainen ammattiliitto on hypännyt sopimuskelkasta pois, kertoo siitä, miten huono liittojen luottamus hallitusta kohtaan on. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on toistellut viime maanantain jälkeen, että hallitus peruu aiemmin esittelemänsä leikkausaikeet, jos yhteiskuntasopimus saadaan aikaan. Tämä ei osalle SAK:laisia kuitenkin riitä. Niille palkkojen leikkaaminen on liikaa. Kysymys on myös siitä, luottavatko liitot Sipilän hallituksen sanaan.

Tämänpäiväinen SAK:n tapaaminen ei ole yhtään sen helpompi kuin viime viikonkaan kokous. Kun osa liitoista on jo ilmoittanut irtautuvansa sopimusesityksestä, on muillakin liitoilla pienempi kynnys jättäytyä sopimusehdotuksen ulkopuolelle.

 

ON TOINEN KYSYMYS, kannattaako hallituksen ja työnantajajärjestöjen suostua nyt esillä olevaan sopimukseen, jos osa SAK:n isoista liitoista jää siitä pois. Yhteiskuntasopimuksen tapauksessa pitojen ei katsota paranevan silloin, kun väki vähenee.

Hallituksen kannalta ongelmallista on, että kyse on muustakin kuin pelkästä työmarkkinaratkaisusta. Peliin on vedetty hallituksen arvovalta. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät otti esiin ristiriidan, joka hallituksen aiemmin asettamien tavoitteiden ja nyt pöydällä olevan sopimusehdotuksen välillä on. Yrittäjien mukaan hallituksen pitää pyrkiä omiin tavoitteisiinsa. Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus totesi viikko sitten, että hallituksen olisi edistettävä Suomen kilpailukykyä lakiteitse.

Hallitus on heilutellut pakkolakikorttia viime syksystä lähtien niin ahkerasti, että kenellekään tuskin on jäänyt epäselväksi, mitä yhteiskuntasopimuksen kariutuminen tarkoittaisi. Siksi oli yllättävää, kun Sipilä ilmoitti lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa, ettei hallituksella ole suunnitelma B:tä, jos nimet jäävät nyt laittamatta sopimukseen. 

Vielä poikkeuksellisempaa oli, että valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi sunnuntaina STT:lle pakkolakien olevan perustuslain vastaisia. Stubb sanoi myös, että laeilla ei myöskään olisi talousvaikutuksia. 

Hallitus siis kumosi viikonloppuna kaikki omat perustelunsa, joilla se on pakkolakeja perustellut. Sipilän ja Stubbin lausunnot olivat selviä kädenojennuksia ammattijärjestöjen suuntaan.

 

SIPILÄN HALLITUKSELLA on takanaan epäonnistuneita hankkeita jo valmiiksi. Sillä on todella korkea kynnys lähteä kaatamaan työmarkkinajärjestöjen esittelemää sopimusta.

Myös liitoille sopimuksen solmiminen ennen ensi syksyä tietäisi helpompia aikoja. Entinen työministeri ja SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) kehotti entistä työnantajaansa hyväksymään sopimuksen. Kuten Ihalainen totesi, tulee syksyn neuvotteluista muuten sotkuiset ja vaikeat. Siitä ei hyödy kukaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Top