Hallitus on maalannut itsensä pakkolaeilla nurkkaan

VEERA TEGELBERG

Suomen hallituksen asearsenaalin ydinkärki, pakkolait, on vaarassa kääntyä tänä vuonna itseään vastaan. Alkaneesta vuodesta tulee ärhäkkä lakkovuosi, jos työntekijät alkavat vaatia korvauksia pakkolakien takia menettämiensä etujen tilalle.

 

Viime syksy ei mennyt ihan nappiin. Hallituksen oli tarkoitus luoda työmarkkinoille raamit, jotka helpottaisivat tänä syksynä alkavaa sopimusurakkaa. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt onnistuivat kuitenkin ajamaan kaikkia osapuolia sitovan tulopoliittisen ratkaisun loppuvuodesta päin seinää.

Onnistuessaan niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta olisi ollut hyötyä kaikille osapuolille. Hallitus olisi saanut varmistettua, että työn kustannukset eivät nouse, ja työnantajat ja työntekijät olisivat saaneet hallituksen kädenpuristuksen varmistukseksi siitä, että esimerkiksi veronkorotuksilta vältytään.

 

NYT TILANNE on toinen. Yhteistä ohjenuoraa ei ole. Hallitus, työnantajat ja työntekijät osoittelevat toinen toisiaan syyttävällä sormella sopimuksen kariutumisesta.

Työntekijöiden on sanottu änkyröinnillään tehneen sopimisesta vaikeaa. Auto- ja kuljetusalaa edustavan AKT:n lähtö neuvotteluista marraskuussa oli viimeinen tikki työnantajia edustavalle Elinkeinoelämän keskusliitolle (EK). Neuvottelukabinetista poistuessaan EK huikkasi vielä olkansa yli, että se ei enää huhtikuun jälkeen aio suostua vastaavanlaiseen neuvottelurumbaan. Yhteiskuntasopimuksen kaltaisten tulopoliittisten sopimusten, eli tupojen, aika on siis ohi.

Työntekijöiden mukaan EK:n vetäytyminen oli paljon haitallisempaa kuin AKT:n lähtö, sillä yhteiskuntasopimus olisi ollut autoilijoiden puuttumisesta huolimatta varsin sitova ratkaisu.

Hallitus on puolestaan saanut kuulla kunniansa siitä, että se ylipäätään alkoi ajaa kattavaa työmarkkinaratkaisua pakon voimalla.

 

JUHA SIPILÄN (kesk.) hallitus ilmoitti jo kesällä, että se ottaa voimaan niin sanotut pakkolait, jos valtio ja työmarkkinaosapuolet eivät pääse syksyllä yhteisymmärrykseen siitä, millaisia työehtosopimuksia Suomessa seuraavina vuosina solmitaan.

Pakkolakien, eli hallituksen omalla kielellä sanottuna kustannuskilpailukykyä vahvistavien toimien, runnominen läpi on kuitenkin vielä epävarmaa. On vaikeaa uskoa, että Sipilän hallitus itsekään haluaa toteuttaa aikeitaan. Vuodesta 2016 tulee koko Suomen taloutta ravisutteleva lakkovuosi, jos päätökset viedään läpi.

Niin sanotut pakkolait ovat valttikortti, jonka hallitus tomerasti vetäisi povitaskustaan kesällä. Paljon vaalien alla luvanneen keskustan ja kokoomuksen täytyi heti urakkansa alkutaipaleella osoittaa, että ne ovat valmiita vaikuttamaan poliittisin keinoin Suomen kilpailukykyyn.

Pakkolait olivat uusien hallituspuolueiden tapa osoittaa, että ne kykenevät ravistelemaan perinteistä suomalaista työmarkkinajärjestelmää, jossa neuvottelu on ollut avainsana jo vuosikymmenien ajan.

 

PAKKOLAKIEN TAUSTALLA oleva ajatus Suomen kilpailukyvyn nostamisesta ja työpaikkojen lisäämisestä on sinänsä hyvä ja kaunis. Niillä laskettaisiin työn hintaa 5 prosentilla vähentämällä esimerkiksi lomapäiviä.

Lakien voimaantulo on punainen vaate työntekijäjärjestöille. Niille kyse on etujen karsimisen lisäksi myös hallituksen tunkeutumisesta sopimuskentälle.

Työntekijäjärjestöt näkevät pakkolait haittana myös sen vuoksi, että lait ovat vähentäneet työnantajien neuvotteluhalua. EK:n ei tarvitse enää istua työntekijöiden kanssa samaan pöytään päästäkseen tavoitteisiinsa, sillä hallitus ajaa EK:ta miellyttävää politiikkaa.

Pakkolakien läpivieminen olisi pelaamista suoraan työnantajan pussiin.

 

PAKKOLAIT EIVÄT VARJOSTA pelkästään työmarkkinakentän toimintaa. Niistä nähdään tänä vuonna vääntöä myös eduskunnassa, sillä oppositio aikoo tarttua pakkolakeihin heti kevätkauden alussa.

Hallitus on umpikujassa. Sen uskottavuus kärsii, jos se luopuu pakkolaeista, mutta niistä kiinnipitäminen nostattaa myrskyn niin poliittisella kuin työmarkkinakentälläkin. Syksyllä alkavista työehtosopimusneuvotteluista tulee vaikeita, kun työntekijät alkavat hakea hyvitystä esimerkiksi menetettyjen lomapäiviensä tilalle.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *