Pietikäinen: Ilmastonmuutosta pitää torjua erityisesti silloin, kun talous laahaa

Kuva: Oona Lohilahti

OONA LOHILAHTI

Sirpa Pietikäisen mielestä ilmastonmuutoksen torjuntaa saa ja pitää ajatella bisneksenä. Tämä on myös ainoa asia, joka voi nostaa Suomen kilpailukykyä.

 

Kun Lehman Brothers kaatui vuonna 2008, kukaan ei kyseenalaistanut sitä, että nyt pitää toimia. Poliitikot muokkasivat finanssijärjestelmää, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudestaan.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) ihmettelee, miksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole tällaista asennetta.

”Meiltä puuttuu kriisitietoisuus. Ilmastopolitiikassa poliitikoilla ei ole samanlaista vastuuta kuin talouspolitiikassa. Kaikki tiesivät vuonna 2008, että on tehtävä jotain tai koko järjestelmä kaatuu.”

Pietikäinen korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunnassa on käsillä vastaava hetki – järjestelmä uhkaa kaatua. Jos ihmiskunta jatkaa kulutusta samalla tahdilla, vuonna 2050 käytämme yhdessä vuodessa neljän maapallon edestä luonnonvaroja. On selvää, että niin ei voi käydä, Pietikäinen sanoo.

 

PARIISIN ilmastokokouksessa on mahdollisuudet muutokseen. Pietikäisen mielestä myönteistä on se, että ongelma tiedetään ja osataan määritellä. On olemassa tarvittava teknologia, ja muutoksista voi tehdä hyvää bisnestä.

”Ilmastonmuutoksen torjunnassa on kyse talousjärjestelmän periaatteiden ja energiajärjestelmän uudistamisesta. Meidän ei silti tarvitse siirtyä oravannahkojen vaihtoon, vaan muutokset voidaan tehdä markkinataloudessa. Tällä hetkellä ongelma kuitenkin on poliittinen ja poliitikkojen pään sisällä.”

Osa ongelmaa on oman maan edun paneminen yhteisen edun edelle. Jokaisella valtiolla on syynsä sille, miksi muiden täytyy tehdä itseä enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esimerkiksi Puola on riippuvainen hiilestä. Suomi sen sijaan sijaitsee kylmässä pohjoisessa, ja välimatkat maan sisällä ovat suuret.

 

LÄHES KAIKKIA valtioita yhdistävä perustelu ilmastotoimien puuttumiseen on heikko taloustilanne. Kun talous laahaa, ratkaisuja pitää siirtää.

Pietikäinen tyrmää väitteen.

”Perusteelliset muutokset on tehtävä nimenomaan silloin, kun taloudessa menee huonosti. Uusi järjestelmä täytyy joka tapauksessa rakentaa, ja nyt on uhkana, että tehdään virheinvestointeja.”

Selkeä virheinvestointi on Pietikäisen mielestä uusi ydinvoimala. Kun Fennovoiman ja Rosatomin voimala nousee Pyhäjoelle, eletään jo vuotta 2030. Koska energiajärjestelmän on oltava täysin uusiutuvan energian varassa viimeistään vuonna 2050, ydinvoimala on väärää tekniikkaa väärään aikaan.

 

VIIME KEVÄÄN eduskuntavaalien jälkeen Suomen hallitus on ottanut tavoitteekseen Suomen kilpailukyvyn nostamisen. Keinoina on esitetty palkkojen leikkaamista ja työajan pidentämistä.

Pietikäisen mielestä ilmastonmuutos ja sen torjunta ovat ainoat asiat, jotka voivat parantaa Suomen kilpailukykyä. Ilmastonmuutoksen torjuntaa saa ja pitää ajatella myös bisneksen kannalta.

”On järkevää elintarviketeollisuutta, joka tuottaa luomua, läheltä ja laatua. Sitten on elintarviketeollisuutta, joka tuo broileria Brasiliasta. Tässä on kyse jokaisen toimialan sisällä käytävästä kilpailusta. Osa yrityksistä kykenee katsomaan eteenpäin, osa ei. Ei pitäisi olla vaikeaa päättää, tuetaanko fiksuja vai tyhmiä yrityksiä.”

Pietikäinen haluaa uskoa, että Pariisissa saadaan aikaiseksi kunnianhimoinen ilmastosopimus. Sellaiseen myös EU tähtää, vaikka unionin ilmastopolitiikan tavoitteet ovatkin laskeneet viime vuosina.

”On vain pakko uskoa. Jos kukaan ei olisi uskonut, että esimerkiksi orjuus saadaan poistettua maailmasta, se ei olisi ollut mahdollista.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *