Loading

Kuva: Oona Lohilahti

TOIMITUKSELTA

 

Olkaapa hyvät! Kulttuurikuukauden alkajaisiksi Valtablogin toimitus kokosi noin 1,5 tunnin kuuntelusession verran provosoivia, kantaa ottavia ja ajatuksia herättäviä kappaleita Spotify-listalle. Poimimme tähän postaukseen myös muutamien erityisen mielenkiintoisten lyriikoiden syntytarinoiden taustoja.

 

Ohio – Crosby, Stills, Nash & Young

Ohio on Neil Youngin säveltämä ja sanoittama protestilaulu Kentin osavaltioyliopiston vuoden 1970 verilöylystä, jossa kuoli neljä opiskelijaa ja haavoittui yhdeksän. Verilöyly alkoi Vietnamin sotaa vastustaneesta mielenosoituksesta, johon poliisi vastasi väkivaltaisesti.
Sanoitus syntyi, kun Young näki Life-lehden reportaasin tapahtuneesta.
Kappaleessa toistetaan sanoja “Tin soldiers and Nixon coming”. David Crosbyn mielestä se, että Young piti presidentti Richard Nixonin nimen lyriikoissa, oli rohkein juttu, mistä hän oli koskaan kuullut.

 

My Generation – The Who

My Generation julkaistiin vuonna 1965, ja se kuvailee 1960-luvun nuorison tunnelmia ja sitä, miten nuoret etsivät paikkaansa yhteiskunnassa. Maailma muuttui ja omien vanhempien elämä turhautti. Kuuluisa “Hope I die before I get old” -säe kiteyttää kokemuksen sukupolvien kuilusta.

 

Killing in the Name – Rage Against the Machine

Yhdysvaltalaisen yhtyeen Killing in the Name -biisin uskotaan viittaavan vuoden 1992 rotumellakoihin Los Angelesissa. Mellakat saivat alkunsa, kun poliisiväkivaltaa tallennettiin videokameralle. Kappaleen sanoissa otetaankin suoraan kantaa poliisiväkivaltaan. Vuonna 2012 Rage Against the Machinen kitaristi Tom Morello kielsi brittien euroskeptistä Ukip-puoluetta käyttämästä kappaletta julkisesti.

 


Standing in the Way of Control – The Gossip

Standing in the Way of Control näki ensimmäisen kerran päivänvalon 2000-luvun puolivälissä, jolloin Yhdysvaltojen presidentin virkaa piti hallussaan republikaani George W. Bush. The Gossipin laulaja Beth Ditto on kertonut laulun kertovan Bushin aikaisista kansalaisoikeuksien rikkomuksista, etenkin siitä, ettei tasa-arvoinen avioliittolaki edennyt Bushin aikana.

 

Hurricane – Bob Dylan

Bob Dylanin ja Jacques Levyn kirjoittama Hurricane kertoo Rubin “Hurricane” Carterin murhasyytteistä, joita pidettiin rasistisesti motivoituneina. Carter oli tummaihoinen.
Dylan kävi vankilassa tapaamassa Carteria. Hän keräsi myös rahaa esimerkiksi tukikonserttien avulla. Lopulta Carterin syytteet peruttiin, koska todettiin, että tuomio todellakin perustui rasistisille seikoille.

 

Sunday Bloody Sunday – U2

Sunday Bloody Sunday on U2:n vuonna 1983 julkaistun War-albumin avausraita. Laulun nimi viittaa Pohjois-Irlannissa 1970-luvulla tapahtuneeseen verilöylyyn, jossa brittisotilaat ampuivat 26 mielenosoittajaa. Verilöyly tunnetaan verisenä sunnuntaina tai verisunnuntaina. U2 esittää kappaletta yhä ja muistuttaa samalla ajasta, jolloin Irlanti oli se maa, joka tunnettiin pitkästä muistista ja terroriteoista.

And it’s true we are immune
When fact is fiction and TV reality
And today the millions cry
We eat and drink while tomorrow they die

 

The Wheel – PJ Harvey

Tänä vuonna julkaistu The Wheel kommentoi erityisesti PJ Harveyn kotimaan Britannian sotatoimia. Pyörät pyörivät, lapsia katoaa ja ihmisiä kuolee. Me vain katsomme vierestä. Katsomme heidän julkisia muistotilaisuuksia, mutta emme tee mitään. The Wheelin musiikkivideo on kuvattu Kosovossa Pristinassa.

 

Common People – Pulp

Common People kommentoi luokkaturismia, jossa rikkaammat saattavat glorifioida yksinkertaisen, köyhän elämäntavan, vaikka siinä ei ole oikeasti mitään juhlimisen aihetta. Laulun päähenkilö, rikas nuori nainen haluaa elää, kuten “tavalliset ihmiset”. Kappaleen kirjoittanut Jarvis Cocker huomauttaa sanoituksissa, että rikas nainen voi aina palata tavalliseen, rikkaaseen elämäänsä. Oikeasti köyhillä ei ole pakomahdollisuutta. Common People kertoo siitä, ettei kaikilla ole mahdollisuutta valita. Sanoitukset perustuvat muuten tositapahtumiin, mutta laulun rikas nainen ei todellisuudessa halunnut harrastaa Cockerin kanssa seksiä.

 

A Change is Gonna Come – Sam Cooke

Sam Cooken A Change is Gonna Come julkaistiin ensin 1964 sinkun b-puolena, eikä se artistin elinaikana saanut laajalti huomiota. Myöhemmin etenkin erilaiset kansalaisoikeusliikkeet ovat ottaneet sen omakseen. Se on täysin ymmärrettävää, sillä toisin kuin monet muut protestilaulut Sam Cooken joutsenlaulu on protestilauluksi harvinaisen toiveikas.

It’s been a long time coming, but I know
A change is gonna come, oh yes it will

 

Hyviä kuunteluhetkiä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Top